Kerroin ensimmäisessä kirjoituksessani, että välilevy selässäni lipsahti paikaltaan vajaa 10 vuotta sitten. Tapahtuma eteni voimakkaasti alaselässä lisääntyvästä kivusta aina siihen pisteeseen saakka, että pystyin vain makaamaan puoli-istuvassa asennossa sohvalla voimakkaiden särkylääkkeiden turvin. Käveleminen muutaman askeleen päähän vessaan oli täynnä pyörryttävän voimakasta kipua ja kylmää hikeä, enkä pystynyt tekemään mitään muutakaan.

Makasin kotona pari viikkoa tuskissani ja jumppasin hermoa pois puristuksista ohjeiden mukaan aina kun mahdollista. Sitten palasin töihin vahvojen kipulääkkeiden ja jatkuvan kivun ollessa seuralaisenani jokaisella askeleella.

Erityisesti käveleminen ja seisominen olivat lähes mahdottomia tehtäviä, mutta onneksi kipu ei ollut yhtä voimakasta joka päivä. Silti jouduin välttelemään tilanteita joissa joutuu seisomaan pitkään paikallaan ja pitkään tarkoittaa tässä nyt yli 5 minuuttia. Käveleminen sattui joka askeleella, eivätkä kävelylenkit näin ollen kuuluneet harrastuksiini.

Välillä selkä tykkäsi niin huonoa jostain tekemisestä, että muutama päivä meni kipuillessa sängyn pohjalla ja sitten taas mentiin. En ole koskaan halunnut syödä lääkkeitä kuin ehdottomaan tarpeeseen, joten söin kipulääkkeitä vain sietämättömiin kipuihin ja muuten purin hammasta käytännössä joka askeleella.

Tämä jatkui n. 9 vuotta päivittäisenä ja samalla vähäinen liikunta, entisen aktiiviliikkujan ruokahalu ja liikelounaat alkoivat kerryttää painoa. Tästä seurauksena selkäni ei ainakaan mennyt parempaan kuntoon. Fysioterapia, syvien lihasten manipulaatio ja jotkin jumppaohjeet toivat väliaikaista helpotusta, mutta kipu palasi aina vaan uudestaan takaisin.

Vuodenvaihteessa aloitin sitten ketodieetin, jota olin tutkinut jo tovin. Perehtynyt ainakin pintapuolisesti siihen mistä on kyse. Ajatuksella - kokeillaan jos paino lähtisi tällä putoamaan. Ja lähtihän se. Ensin poistuu lihasten säilömä neste, joten alussa paino voi pudota useammankin kilon jatkuvan wc:ssä juoksemisen seurauksena. Tässä kohtaa kannattaa juoda (suola)vettä, jos tulee huono olo, nestettä poistuu sen verran runsaasti. Paino jatkoi putoamista alkuvaiheen jälkeenkin ja samalla tuntui kummalliselle miten vähän on nälkä ja kuinka pienillä annoksilla iso mies voi pärjätä.

Muutaman viikon ketoilun jälkeen olo oli todella energinen. Tuntui että unikin on syvempää ja sitä tarvitsee vähemmän.
Sitten yhtenä aamuna kun vein koiramme ulos, tajusin lenkillä, että selkään ei satu. Näitä hetkiä oli ollut aiemminkin, mutta tämä oli jotenkin erilaista. Varovainen toiveikkuus heräsi oivalluksen myötä, mutta ajattelin että nyt on selällä hyvä päivä.
Seuraavina päivinä kävelin tarkoituksella vähän pidempiä matkoja kuin aiemmin.

Kun (hermo)kipu on jatkuvaa, se opettaa optimoimaan kävelytarpeita. Auto pysäköidään mahdollisimman lähelle ruokakaupan sisäänkäyntiä, kauppakeskuksessa siirrytään parkkihallissa autolla lähemmäs seuraavaa kauppaa jne. Kipu alkaa ollessaan riittävän voimakasta määrittää miten käyttäydyt. Ruokakaupassa työnsin aina kärryjä, koska niihin voi nojata ja helpottaa alaselkään kohdistuvaa painetta.

Nyt huomasin että kipu loistaa poissaolollaan. Jätin auton kauemmas, kävelin kaupasta toiseen kauppakeskuksen päästä päähän ja pienempiä ostoksia varten otin korin, ostoskärryjen sijaan. Olin niin onnellinen tästä ketodieetin sivuvaikutuksesta, että julistin sitä koko lähipiirilleni. Olin varautunut elämään kivun kanssa lopun elämääni.

Ilmeisesti myös tulehdustilat käyttävät ravinnokseen hiilihydraatteja, koska mitään muuta muutosta en tehnyt, kuin sen että siirryin hyvin vähähiilihydraattipitoiselle ruokavaliolle. Eikä painon putoaminenkaan selitä kivun vaimentumista. Olen ollut paljon paljon kevyempi ja todella voimakkaissa kivuissa selkäni vuoksi. Nyt päivittäinen kipu on ollut poissa jo seitsemisen kuukautta, joten uskallan kertoa tästä kokemusperäisestä havainnostani muillekin. Pullistuma on edelleen selässä ja ilmoittelee itsestään aika-ajoin, mutta se liittyy yleensä siihen että innostun tekemään liikaa. Eikä kipu jää päälle, pääasiassa päivät ovat kivuttomia. Kun tämän lisää kaiken muun hyvinvoinnin lisääntymisen päälle, ei paluuta entiseen todellakaan enää ole.

Selkävaivat ovat yksilöllisiä, mutta jokainen jatkuvan kivun kanssa elänyt tietää miten mahtavaa kivusta on päästä eroon. Ja mikäli muuta lääketieteellistä estettä ei ole, suosittelen tutustumaan ja kokeilemaan ketodieettiä. Omalta osaltani se on muuttanut jo nyt hyvin paljon.