Pitkän tuntuisen ja monella tapaa haastavan alkuvuoden jälkeen kesäloman aloittaminen tuntui mahtavalta. Ensimmäinen lomaviikko meni rutiinien kadottamiseen ja kierrosten laskemiseen. Viikon lopulla alkoi tuntua, että kaipaa vapauksia hyvin kontrolloidun elämän vähän hellittäessä ja päätin kokeilla miten ketoilusta pääsee järkevästi takaisin hiilaripolttoiseksi - ilman hirveää krapulan kaltaista oloa ja huonovointisuutta. Siirtyminen ylläpitotilaan ei ole itselle vielä ajankohtaista, mutta kun on puoli vuotta valmistanut kaksi ateriaa päivässä, kaipasin myös uusia makuja.

Päätin aloittaa kokeilun syömällä lounaaksi sushia.

Sushi maistui hyvälle, eikä riisistä tullut huono olo. Samassa buffassa oli myös muita itämaisia eväitä, joten maistelin vähän kaikkea. Ja reilusti vahvaa chilisoossia päälle. Tuntui virkistävälle syödä erilaisia makuja - edellisen kerran olin syönyt hiilaripitoista ruokaa n. 9kk aikaisemmin, syksyllä 2019. Siitä viikonlopusta löytyy blogi nimellä ’Ketoosi on kehon luonnollinen tila’.

Lounaan jälkeen ajattelin vielä kokeilla mille kahvi ja korvapuusti maistuu. Ja pahallehan se vilja maistuu äkkisistään. Sellainen teollinen, hieman pistävä maku, joka jää kitalakeen ja kielelle pitkäksi aikaa. Pulla jäi pääasiassa syömättä.

Sitten tuli matkusteltua kotimaassa ja kokeiltua kaikenlaisia ruokia. Pizza oli muutaman päivän jälkeen ensimmäinen eväs, josta ei jäänyt vehnästä pahaa makua suuhun. Jätin tosin reunat syömättä. Jotain leivonnaista kokeilin viikon hiilaroinnin jälkeen ja siinä vaiheessa sokerista ei tullut enää huono olo. Eli kesti noin viikon, että makeaa pystyi syömään. Noin muuten söin ensimmäisen viikon aikana mm. riisiä ja perunaa.

Toisen viikon aikana kokeilin vähän kaikkea, syötiin paljon ulkona ja käytiin muutamalla drinkilläkin terassilla kun säät suosivat. Tavallinen ruoka, herkut, makeiset ja sokeroidut juomat maistuivat tässä vaiheessa samalle kuin ennen ketoilun aloittamista. Eli itselläni menee viikosta kahteen etten erota enää teollisia makuja vehnästä, makeutusaineista ja ruoan valmistuksessa käytetyistä rypsirapsiöljyistä.

Nyt kun kaksi viikkoa on täynnä ja ihmiskoe on ohi, on hyvä käydä läpi mitä kahden viikon hiilaroinnista seurasi.

Nälkä. Monta kertaa päivässä nälkä. Ja ruokamäärät ovat suorastaan valtavia ketoiluun verrattuna. Täytyy santsata ja jälkiruoka maistuu.

Kaasua. Kahden viikon aikana enemmän ilmavaivoja, kuin edeltävän 18kk:n ketoilun aikana yhteensä. Tuntui että sisällä käynnistyi kaasuvoimala viljasta ja muusta polttoaineesta mitä hiilariruokavalioon kuuluu.

Posliinipönttö tutuksi. WC:ssä saa käydä monta kertaa useammin päivässä. Meneehän se aika näinkin, mutta ero ketoiluun on valtava.

Energiatasot. Väsyttää useammin, päivänkin aikana tekisi mieli ottaa unet, eikä ajatus ole selkeä samalla tavalla kuin ketoillessa. Myös kunto tuntui laskevan ihan vaan syömällä väärin. En tiedä liittyykö mukana kannettavaan ylimääräiseen nesteeseen vai mihin.

Ja sitten se paino. Kahden viikon aikana paino nousi 6,5kg. Kroppa on turvoksissa ja pudotetun painon johdosta roikkuva nahka roikkuu vieläkin raskaampana. Tästä suuri osa lienee nestettä ja mukana kulkevaa ravintomassaa, mutta aika hurja luku.

Eiköhän tämä ihmiskoe ollut tässä. Reilu viikko vielä lomaa jäljellä ja viimeistään ylihuomenna olen taas ketoosissa, viimeisen lomaviikon vietän hyvään oloon keskittyen ja varmaan myös kevyempänä kun nesteet lähtevät taas liikkelle.